Erityistilanteita koskevat poikkeukset

1. Jos ei ole tehty 45 artiklan 3 kohdan mukaista tietosuojan tason riittävyyttä koskevaa päätöstä tai ei ole toteutettu 46 artiklassa tarkoitettuja asianmukaisia suojatoimia yritystä koskevat sitovat säännöt mukaan lukien, henkilötietojen siirrot tai siirtojen sarjat kolmanteen maahan tai kansainväliselle järjestölle voidaan suorittaa jollakin seuraavista edellytyksistä:
a) rekisteröity on antanut nimenomaisen suostumuksensa ehdotettuun siirtoon sen jälkeen, kun hänelle on ilmoitettu, että tällaiset siirrot voivat aiheuttaa rekisteröidylle riskejä tietosuojan tason riittävyyttä koskevan päätöksen ja asianmukaisten suojatoimien puuttumisen vuoksi;
b) siirto on tarpeen rekisteröidyn ja rekisterinpitäjän välisen sopimuksen täytäntöönpanemiseksi tai sopimuksen tekemistä edeltävien toimenpiteiden toteuttamiseksi rekisteröidyn pyynnöstä;
c) siirto on tarpeen rekisterinpitäjän ja toisen luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön välisen, rekisteröidyn edun mukaisen sopimuksen tekemiseksi tai täytäntöönpanemiseksi;
d) siirto on tarpeen tärkeää yleistä etua koskevien syiden vuoksi;
e) siirto on tarpeen oikeusvaateen laatimiseksi, esittämiseksi tai puolustamiseksi;
f) siirto on tarpeen rekisteröidyn tai muiden henkilöiden elintärkeiden etujen suojaamiseksi, jos rekisteröity on fyysisesti tai juridisesti estynyt antamasta suostumustaan;
g) siirto tehdään rekisteristä, jonka tarkoituksena on unionin oikeuden tai jäsenvaltion lainsäädännön mukaan tietojen antaminen yleisölle ja joka on yleisesti yleisön tai kenen tahansa sellaisen henkilön käytettävissä, joka voi esittää tiedonsaannille perustellun syyn, mutta ainoastaan siltä osin kuin rekisterin käytön edellytykset, joista säädetään unionin oikeudessa tai jäsenvaltion lainsäädännössä, täyttyvät kussakin yksittäisessä tapauksessa. Jos siirto ei voi perustua 45 tai 46 artiklassa oleviin sääntöihin, kuten yritystä koskeviin sitoviin sääntöihin, eikä mikään tämän kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisista erityistilanteita koskevista poikkeuksista sovellu, henkilötietoja voidaan siirtää kolmanteen maahan tai kansainväliselle järjestölle ainoastaan, jos siirto ei ole toistuva, koskee ainoastaan rajallista määrää rekisteröityjä ja on tarpeen rekisterinpitäjän sellaisten pakottavien ja oikeutettujen etujen toteuttamiseksi, joita rekisteröidyn edut tai perusoikeudet ja -vapaudet eivät syrjäytä, sekä jos rekisterinpitäjä on arvioinut kaikkia tiedonsiirtoon liittyviä seikkoja ja toteuttanut tämän arvioinnin perusteella henkilötietojen suojaa koskevat asianmukaiset suojatoimet. Rekisterinpitäjän on ilmoitettava siirrosta valvontaviranomaiselle. Edellä 13 ja 14 artiklassa mainittujen tietojen lisäksi rekisterinpitäjän on annettava rekisteröidylle tiedot siirrosta sekä pakottavista ja oikeutetuista eduista.
2. Edellä olevan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan g alakohdan mukainen siirto ei saa käsittää rekisteriin sisältyviä henkilötietoja kokonaisuudessaan eikä kokonaisia henkilötietoryhmiä. Jos rekisteri on tarkoitettu sellaisten henkilöiden käyttöön, joilla on siihen oikeutettu etu, siirto tehdään ainoastaan näiden henkilöiden pyynnöstä tai jos he ovat henkilötietojen vastaanottajia.
3. Edellä olevan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a, b ja c alakohtaa ja toista alakohtaa ei sovelleta toimiin, joita viranomaiset suorittavat osana julkisen vallan käyttöä.
4. Edellä 1 kohdan ensimmäisen alakohdan d alakohdassa tarkoitettu yleinen etu on tunnustettava unionin oikeudessa tai sen jäsenvaltion lainsäädännössä, jota rekisterinpitäjään sovelletaan.
5. Ellei tietosuojan riittävyyttä koskevaa päätöstä ole annettu, unionin oikeudessa tai jäsenvaltion lainsäädännössä voidaan tärkeää yleistä etua koskevista syistä nimenomaisesti rajoittaa tiettyjen henkilötietoryhmien siirtoa kolmanteen maahan tai kansainväliselle järjestölle. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava tällaisista säännöksistä komissiolle.
6. Rekisterinpitäjän tai henkilötietojen käsittelijän on dokumentoitava arviointi ja tämän artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetut asianmukaiset suojatoimet 30 artiklassa tarkoitettuun selosteeseen.
(111) Olisi säädettävä mahdollisuudesta tehdä tiedonsiirtoja tietyissä tilanteissa, kun rekisteröity on antanut nimenomaisen suostumuksensa ja kun siirto tapahtuu satunnaisesti ja on tarpeellinen sopimukselle tai oikeudelliselle vaateelle, riippumatta siitä, onko kyse oikeudellisesta menettelystä tai hallinnollisesta tai tuomioistuimen ulkopuolisesta menettelystä, sääntelyelimen menettelyt mukaan luettuina. Olisi myös säädettävä mahdollisuudesta tehdä tiedonsiirtoja, kun unionin oikeuteen tai jäsenvaltion lainsäädäntöön perustuvat, tärkeää yleistä etua koskevat syyt niin vaativat tai kun siirto suoritetaan lailla perustetusta rekisteristä, joka on tarkoitettu yleisön tai kenen tahansa sellaisen henkilön käyttöön, jonka oikeutettu etu sitä edellyttää. Viimeksi mainitussa tapauksessa siirto ei saisi käsittää henkilötietoja kokonaisuudessaan tai rekisterin sisältämää kokonaista tietoryhmää, ja jos rekisteri on tarkoitettu sellaisten henkilöiden käyttöön, joiden oikeutettu etu sitä edellyttää, siirto olisi tehtävä ainoastaan näiden henkilöiden pyynnöstä tai jos he ovat henkilötietojen vastaanottajia siten, että otetaan täysimääräisesti huomioon rekisteröidyn edut ja perusoikeudet.
(112) Näitä poikkeuksia olisi sovellettava erityisesti tiedonsiirtoihin, jotka ovat tarpeen yleistä etua koskevien tärkeiden syiden vuoksi, esimerkiksi kun on kyse kansainvälisestä tiedonvaihdosta kilpailuviranomaisten, vero- tai tullihallintojen, finanssivalvonnasta vastaavien viranomaisten tai sosiaaliturvasta tai julkisesta terveydenhuollosta vastaavien yksikköjen välillä esimerkiksi tartuntatautien vuoksi tehtävän kontaktien jäljityksen yhteydessä tai urheilussa esiintyvän dopingin vähentämiseksi ja/tai lopettamiseksi. Henkilötietojen siirtoa olisi pidettävä lainmukaisena myös silloin, kun se on tarpeen rekisteröidyn tai toisen henkilön elintärkeiden etujen, kuten fyysisen koskemattomuuden ja hengen suojelemiseksi, jos rekisteröity on estynyt antamasta suostumustaan. Ellei tietosuojan riittävyyttä koskevaa päätöstä ole annettu, unionin oikeudessa tai jäsenvaltion lainsäädännössä voidaan yleistä etua koskevista tärkeistä syistä nimenomaisesti rajoittaa tiettyjen tietoryhmien siirtoa kolmanteen maahan tai kansainväliselle järjestölle. Jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava komissiolle tällaisista säännöksistä. Jos rekisteröity on fyysisesti tai juridisesti estynyt antamasta suostumustaan, hänen henkilötietojensa siirto kansainväliselle humanitaariselle järjestölle, jotta se voisi suorittaa tehtävän, joka sille Geneven yleissopimusten nojalla kuuluu, tai aseellisissa konflikteissa sovellettavan kansainvälisen humanitaarisen oikeuden noudattamiseksi, voidaan katsoa tarpeelliseksi yleistä etua koskevan tärkeän syyn vuoksi tai koska se on rekisteröidyn elintärkeiden etujen mukaista.
(113) Tiedonsiirrot, joita ei voida pitää toistuvina ja jotka koskevat vain suppeaa rekisteröityjen määrää, voitaisiin myös sallia rekisterinpitäjän pakottavien oikeutettujen etujen toteuttamiseksi, jos rekisteröidyn edut taikka oikeudet ja vapaudet eivät syrjäytä kyseisiä etuja ja jos rekisterinpitäjä on arvioinut kaikki tällaisiin siirtoihin liittyvät olosuhteet. Rekisterinpitäjän olisi kiinnitettävä erityistä huomiota henkilötietojen luonteeseen sekä ehdotetun käsittelytoimen tai ehdotettujen käsittelytoimien tarkoitukseen ja kestoon sekä tilanteeseen tietojen alkuperämaassa, kolmannessa maassa ja lopullisessa kohdemaassa, ja luonnollisten henkilöiden henkilötietojen käsittelyn yhteydessä näiden perusoikeuksien ja vapauksien suojelemiseksi toteutettuihin asianmukaisiin suojatoimiin. Tällaisten tiedonsiirtojen olisi oltava mahdollisia ainoastaan marginaalisissa tapauksissa, joihin mikään muu siirtämisperuste ei sovellu. Tieteellisiä tai historiallisia tutkimustarkoituksia tai tilastollisia tarkoituksia varten olisi otettava huomioon tiedon lisäämistä koskevat yhteiskunnan oikeutetut odotukset. Rekisterinpitäjän olisi ilmoitettava tiedonsiirrosta valvontaviranomaiselle ja rekisteröidylle.
(115) Jotkut kolmannet maat hyväksyvät lakeja, asetuksia ja muita säädöksiä, joiden tarkoituksena on suoraan säännellä jäsenvaltioiden lainkäyttövallan alaisuuteen kuuluvien luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden käsittelytoimia. Näihin voi kuulua kolmansien maiden tuomioistuinten tai hallintoviranomaisten päätöksiä, joissa rekisterinpitäjältä tai henkilötietojen käsittelijältä vaaditaan henkilötietojen siirtämistä tai luovuttamista ja jotka eivät perustu pyynnön esittäneen kolmannen maan ja unionin tai sen jäsenvaltion väliseen voimassa olevaan kansainväliseen sopimukseen, kuten keskinäiseen oikeusapusopimukseen. Tällaisten lakien, asetusten ja muiden säädösten soveltaminen näiden kolmansien maiden alueen ulkopuolella voi olla kansainvälisen oikeuden vastaista ja estää tähän asetukseen perustuvan luonnollisten henkilöiden suojan toteutumisen unionissa. Tiedonsiirrot olisi sallittava vain jos tässä asetuksessa vahvistetut edellytykset tietojen siirtämiseksi kolmansiin maihin täyttyvät. Näin voi olla esimerkiksi silloin, kun tietojen luovuttaminen on tarpeen unionin oikeudessa tai rekisterinpitäjään sovellettavassa jäsenvaltion lainsäädännössä tunnustetun tärkeän yleistä etua koskevan syyn vuoksi.